Tunteita ja tuliaisia

Neiti Känkkäränkkä nukkumassa, äidille siis hieman omaa aikaa. Piti heittäytyä sohvalle loikoilemaan, mutta tuli sellainen fiilis että voisi taas kirjoitella vähän. Märinä on siis jatkunut tälle päivälle. Onneksi välillä riittää hymyä ja riemuakin, ettei pelkkää synkistelyä. Sitäpaitsi ensi viikko on taas helpompi kun mies on päivät töissä ja illat kotona.

Mummu ja Muffa kävivät kylässä tänään. Olipa mukavaa! Molemmat tytöt saivat taas ihania lahjoja, hemmottelevat meidät pilalle.

Tytölle söpöt tipusukkikset ja aurinkolasit.

"Tiesin ettet halua niin värikkäitä pääsiäismunia" Mamma vet!

Ruukkunarsissi. Tuo ruukku on kaunein!

Enhän mä ollut ymmärtänyt, että pääsiäinen on jo ensi viikolla. Innostuin oikein tästä tiedosta! Pitkästä aikaa näen siskot perheineen. Koko perhe kerääntyy mökille nauttimaan hyvästä ruoasta ja seurasta. Ne hetket on parhaita, kun kaikki ovat paikalla. Jutellaan ja syödään hyvin. Nautitaan toistemme olemassaolosta.

Oli siis ihana iltapäivä, Siiri kovin esitteli taitojaan ja uusia hampaitaan. Oikein hymyilevä ja hyväntuulinen jaksoi olla sen aikaa kun oli vieraita. Mummu ja muffa varoittelivat, että tytöstä tulee samanlainen vauhtihirmu kuin äitinsä oli, hui..
Kovin kehuivat mua äitinä. Miten omien vanhempien kehut lämmittävätkään sydäntä kaikkein eniten? Tuntuu niin hyvältä, että ovat musta ylpeitä. Ja miten aikuista ihmistä voikaan alkaa itkettää sillälailla, kun vanhemmat lähtevät ovesta ulos? Olis tehnyt mieli heittäytyä jalkoihin kiinni, etteivät olis päässeet lähtemään. Musta tulee jotenkin hirveän tunteellinen heidän seurassaan nykyään. On vain niin ihanaa, kun rakastavat meitä niin ehdottomasti. Minun lapsellani on maailman parhaat isovanhemmat. 

Tuo taisi olla munkin lempipaikka aikoinaan (: