Tytön nukkumaanmenosta on tullut niin kovin kaunis tapahtuma.
Iltavellin jälkeen katselen kaunista, tyytyväistä lastani. Ja hän katsoo takaisin.
Hän katsoo niin syvälle silmiini, että olen aivan varma hänen näkevän lävitseni.
Olen aivan varma, että hän näkee mitä tunnen.
Hän tietää, miten kovin häntä rakastan.
Hän jokeltelee hiljaisella, rauhallisella äänellä. Kertoo miten mukava päivä hänellä on ollut.
Hän jokeltelee hiljaisella, rauhallisella äänellä. Kertoo miten mukava päivä hänellä on ollut.
Mitä uutta hän on oppinut. Mitä hassua tapahtui, ja miten mukavalta nyt tuntuu rauhoittua syliin. Turvalliseen, lämpimään syliin. Laulamme yhdessä Sinistä unta, toivotamme hyvät yöt. Kerromme, kuinka paljon toisiamme rakastamme. Ja hiljalleen näen, kuinka tyttäreni silmät väsyvät ja painuvat kiinni, hengitys rauhoittuu ja hän vaipuu uneen. Hän näyttää niin rauhalliselta. Niin onnelliselta. Enkä minä voisi olla onnellisempi.
Jälleen yksi ihana päivä takana.
Jälleen yksi ihana päivä takana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti