Eilen pikkuneiti nauroi ensimmäisen kerran oikein kunnolla!
Sydänhän siinä suli, kun toinen nauroi oikein sydämensä pohjasta äidin höpsötyksille ♥
Jos vanhat merkit pitävät paikkansa,
nyt odotellaan sitten viikko-pari että hän innostuu uudesta taidostaan kunnolla.
nyt odotellaan sitten viikko-pari että hän innostuu uudesta taidostaan kunnolla.
Katsoin tänään dokumentin Vauvastani tulee huippumalli.
Joku äiti taisi siinä myöntääkin, että elää omaa unelmaansa lapsensa kautta. Joku kertoi, että rahapulan vuoksi tätä tehdään. Vai niin.
Yksi kuvaajista selitti että kuvauspaikalla vauva ei ole vain vauva. Kuvauksissa vauva tekee työtään. Bisnestä. Vauvan on sopeuduttava kenen tahansa syliin, oltava iloinen, täydellinen. Jälkeenpäin kuvista muokataan vielä rypyt pois, silmistä kirkkaammat ja ihosta tasainen. "Jos kannen vauva ei ole söpö, ei kukaan osta lehteä." Ihme etteivät ole keksineet pistää vauvoja laihdutuskuurille.
Miksei tässä maailmassa edes pieni viaton vauva saa olla oma itsensä? Miksei vauva saa olla vain vauva? Naivisti olen kuvitellut, että lapset lehtien kansissa ovat lehden toimittajien vauvoja, joista napsaistaan pari kuvaa. Todellisuudessa vanhemmat vievät lapsiaan hikisiin odotushuoneisiin jonottamaan omaa vuoroaan koekuvauksiin. Jos kuvaan tarvitaan äiti ja vauva, vauvaa pitelee malli, ei äiti.
Kunhan lapsi on kuvaustilanteessa tyytyväinen, ei siinä niinkään ole mitään pahaa.
Mutta että ihmisen ulkonäön arvostelu alkaa jo heti syntymästä? Lapsesta tehdään objekti. Eikä kaikista kauneinkaan vauva ole tarpeeksi kaunis ilman kuvanmuokkausohjelmia. Inhottavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti