9. helmikuuta 2012

5350g & 58,7cm

Neuvolassa siis oltiin maanantaina. Kovin taas neukku kehui ja äiti oli onnesta soikeana!

Rokotuksetkin saatiin: kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio, rota ja pneumokokki. Älyttömiä määriä myrkkyjä noin pieneen pistetään. Ja kyllähän sen illalla sitten huomasikin, raukka vaan itki ja itki. Niin lohduttomalta kuulosti, välillä ei meinannut henkeäkään saada. On kamalaa katsoa toisen tuskaa, kun mitenkään ei voi auttaa. Paljon syliä ja pusuttelua, ja toivo siitä että helpottaisi edes hieman.

Noh, isolle tytölle (5 kiloa rikki!) piti tottakai käydä ostamassa hieman uusia vaatteita. Kappahlia pidemmälle ei päästy.. Vauvoillehan sieltä löytyy vaikka mitä! Tässä pari ihanuutta:





Ja vielä kuva pikkuneidistä. Kovin harjoittelee lelujen heilutusta ♥



Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa, vain sen vuoksi,
etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä.
En koskaan ollut tuntenut sydämeni murskaantuvan miljooniksi
palasiksi, kun en voinut lopettaa kipua.
En koskaan ollut tiennyt, että jokin niin pieni voisi
vaikuttaa elämääni niin paljon.
En koskaan tiennyt, että voisin jotakuta rakastaa niin paljon.
 


2 kommenttia:

  1. Toi on aivan ihana toi raita puku! Oli ihan pakko ostaa osdottamaan tonne lipaston uumeniin. Toivottavasti seuraava ois tyttö. ;)

    VastaaPoista
  2. Voi että tuota pikkuruista farkkumekkoa! <3
    Tämä blogi tosiaankin nostattaa pahemman sortin vauvakuumeen. :)

    VastaaPoista